psyykkarille

hirveetä hianoi juttui.

täll tulevalla viikolla olisi itten käynti koulun psykiatrisella sairaanhoitajalla. itse sinne aikani hommasin, koska en kestä tätä paskaa enää. olen eloton. turha. haluan apua. tukea.

i miss you

Kaipuu

Tuska

Kipu

Rakkaus

viime yönä näin tosi sekavia unia, ja niissä oli tosi ahdistunu ilmapiiri. mun poikaystävä(?) oli siel unissa kans, jossain vaihees. kysymysmerkki sen takia, kun ollaan periaatteessa yhdessä ja periaatteessa ei. ollaan tauolla. en sitten tiedä kuinka pitkällä tauolla. viikko on kulunu aika nopeesti ihme kyllä. mutta kaipaan niin paljon hänen läsnäoloaan, kosketusta, sanoja. ikävä on suuri. se ei haihdu koskaan, jos ei hän palaa. 

      tunnen itteni niin yksinäiseksi. en tunne kuuluvani joukkoon, koulussa. enkä uskalla tunkea mihinkään porukkaan. se on perseestä. en halua näyttää tyhmältä. oon alkanut miettimään, että voisi ryhdistäytyä, mutta ei se olekaan niin helppoa.

the end

linnut lentää pois.

    aurinko laskee.

kyynel vierii poskelle.

savukkeen savu imeytyy keuhkoihin.

~

minun ja mun poikaystäväni suhteeseen on mahtunut monia käänteitä. on ollut erimielisyyksiä ja

väärinkäsityksiä. alussahan kaikilla on ihanaa aikaa, niin oli meilläkin. oli meillä vielä

hetki sitten, mutta sitten tämä rupes vähän lohkeilemaan. muuttumaan oudoksi, kuolemaan,

mutta rakastan poikaystävääni ihmisenä. hyväksyn hänen virheensä, tekonsa ja olemuksen.

tänään kuitenkin meidän juttu pistettiin hyllylle. hän sanoi että meidän pitää pitää taukoa ja miettiä

meidän juttua ja sitä voiko sitä jatkaa. hän selitti, että asiat ei ole musta kiinni, ja että mä en ole

tehnyt mitään väärää.

pelottaa

ja haluun parkuu

oon elossa.

lähdin koiran kanssa lenkille. otin coltin mukaan, jos vaikka sattuisi löytymään

röökiä. no löysinhän mä, ja polttelin siinä matkalla. vitutukseen ja ahdistukseen.

nyt tekis mieli vielä enemmän. tekis mieli taas viillellä. 

tekis mieli hakee varastosta kaljaa ja vetää pää kiinni.

unohtaa. kaiken. pahan.

kyyneleitä ja kahvikupin kilinää.

mikä on se joka olen.

Kuka olen ?

minä. olen vain 13-vuotias tyttö, en tiedä olenko 

mikään normaali. mitä sanoisin ?

harrastan, tai no, niin. harrastan pianonsoittoa, soitan myös muita soittimia.

kirjoitan lauluja, runoja. 

koukussa olen pahasti puhelimeen. sosiaaliseenmediaan.

vaikuttaako siltä ettei minulla ole kavereita, tai että olen 

hiljainen, ujo, yksinäinen tyttö siellä luokan takanurkassa?

ehei. kyllä mulla on kavereita niinkuin kaikilla muillakin. 

mutta juu yleensä mut löytää luokan takanurkasta, mutta

en oikeastaan ole edes ujo, joissakin tilanteissa.

koulumenestys on keskivertoa ehkä vähän ylempänä. 

riippuu jaksosta. fiiliksestä. kaikesta.

 ~

tosiaan olen syntynyt kesäkuun paremmalla puolella, sanotaanko, 

että 10. päivän jälkeen ennen 20. päivää. joten olen kaksonen.

luonteenpiirteitäni ei siis voi määritellä mielestäni, sillä

luonteenpiirteeni vaihtuvat päivän, fiiliksen, tilanteen, ihmisten yms. mukaan.

sopeudun kaikkeen. mulla on pitkä pinna, mutta kun se lähestyy loppuaan niin

sen kyllä huomaa. poikaystävä on ollut semmoset 3kk, vaikkakin monet tuomitsee

13-vuotiaiden seurustelun vain hengailuksi ja pusutteluksi.

ei se mene aina niinku kaikki väittää.

~

olen tosiaan ainoa lapsi tässä perheessä, josta luullaan useimmiten 

pelkkää hyvää. kukaan ei oikein tiedä äidin alkoholiongelmasta.

äiti on juonut niinkauan kun muistan. kossupulloja vaatekaapissa. perusilta.

kun iskä ei ole kotona niin kyllä lähtee. joskus miettii vierestä katsoessa, että

miltä tuntuis vetää pää täyteen?

en laita kasvokuvaa, sillä en halua että mua tunnistetaan täältä.